Pihalammen ensimmäinen kevät

huhtikuu 22, 2012 by

Jää on lähtenyt.

Syksyllä lammen vettä kierrättävä pumppu on nostettu talvisäilöön, vesi on jätetty altaaseen vastapainoksi jäätyvän maan paineelle.

Nyt lampi tyhjennetään, puhdistetaan ja täytetään puhtaalla vedellä.

Iloisesti solisee jälleen.

Kaikki on vielä niin uutta, taimet pieniä ja lammen ympäristö karu – kasvit kasvavat - parissa vuodessa näkymä on jo tasapainoinen.

 

 

 

 

 

Viides ilta

huhtikuu 8, 2012 by

Tontista hyvän elämän puutarhaksi

Puutarhakurssi 29.3.2012_5luento

Illan aikana tutustuttiin puutarhojen erilaisiin tyyleihin: minimalistinen-, muoto-, ruusu- itämainen-, yrtti- ja perhospuutarhat, joista katseltiin valittuja kuvia kirjoista; perinnepuutarhan kasveista on kuvia myös diasarjassa.

Suunnittelun kohteena oleva esimerkkipiha eteni kurssin aikana pihasuunnitelmaluonnokseksi – piha on jäsennelty eri alueisiin, istutettavat puut ja hyötykasvit on määritelty ja pihalla on jo oma luonteensa.

Pihan tarina jatkuu suunnitelmasta toteutukseen – tosin hieman epätavallisessa järjestyksessä. Pihan ja talon suunnittelu on edennyt samanaikaisesti, mutta toteutus alkaakin pihasta. Jatkokertomus tulee kategoriaan ’Tontista hyvän elämän puutarhaksi’.

Keisarinpikarililja

Neljäs ilta

maaliskuu 26, 2012 by

Tontista hyvän elämän puutarhaksi

Puutarhakurssi 22.3.2012_4.luento

Pihasuunnitelma on tarkentunut; puiden ja pensaiden lisäksi tulevat perennat ja sipulikukat.

 

Herukkapensaan pyöreäksi pullistuneet silmut kertovat äkämäpunkkisaastunnasta.

Punkki talvehtii mustaherukan silmuissa, josta se lähtee liikkeelle silmujen avautuessa ja palaa taas syksyllä uusiin silmuihin. Jos pullistuneita silmuja on vähän, torjunnaksi riittää niiden nyppiminen talvella (tai joka tapauksessa ennen silmujen raottumista) ja hävittäminen polttamalla. Kovin saastunut pensas leikataan kokonaan alas ja versot hävitetään mieluiten polttamalla.

Punkin saastuttamasta silmusta ei kehity lehtiä tai kukkia ja pensas taantuu.

 

 

Kolmas ilta

maaliskuu 18, 2012 by

Kuva

Tontista hyvän elämän puutarhaksi

Puutarhakurssi 15.3.2012_3.luento

Esimerkkipihan suunnitelmassa on nyt paitsi istutettavat hedelmäpuut, myös herukkapensaat, karviaiset, tyrnit, pensasmustikat ja mansikat. Puutarhan polku tulee kulkemaan hedelmäpuiden lomitse ja puiden tarkoitus muodostaa lehtevä holvi polun ylle.

Narsissien, krookuksien, sinililjojen, posliinihyasinttien, lumikellojen ja kasvitieteellisten tulppaanien sipulit istutetaan hedelmäpuiden ja marjapensaiden alustoille, jossa ne kukkivat loisteliaasti ennen kuin puihin ja pensaisiin puhkeavat lehdet. Sipulikukat ovat maan alla lepotilassa silloin, kun on aika poimia marjat ja hedelmät.

Toinen ilta

maaliskuu 11, 2012 by

Tontista hyvän elämän puutarhaksi

Puutarhakurssi 8.3.2012_ 2.luento

Unelma pihasta voi olla paisi toteutettvaksi tarkoitettu suunnitelma, myös mielentila ja meditaatio.

Puutarhakurssin toisena iltana kurssilaiset kertoivat omista pihaunelmistaan ja toteuttamissuunnitelmista.

Esimerkkipihan toiveet on sijoitettu pihasuunnitelmaan niin, että rakennukset, kulut, polut ja istutettavat puut ovat perustellusti paikoillaan. Suunnittelu on prosessi, joka kehittyy ja kypsyy – näin ollen suunnitelmakin saa useampia versioita.

Ensimmäinen ilta

maaliskuu 2, 2012 by

Tontista hyvän elämän puutarhaksi

Puutarhakurssi 1.3.2012_1.luento

Suunnittelun lisäksi paneuduttiin puiden leikkauksen tekniikkaan, aiheesta on materiaalia blogin kategoriassa puiden hoito,  leikkaukset.

Seuraavan illan aiheet:

Omat toiveet – unelmakartan esittely

Pihan jäsentely

Oman pihan luonnostelu

Puiden ja pensaiden leikkaukset sekä kasvien esittelyt jatkuvat.

 

 

Pyy puutarhassa

helmikuu 26, 2012 by

 

Pyy nyppi hurmehappomarjapensaan marjat taiturimaisesti jopa maasta hyppimällä  – valitettavasti kuvaaja ei ollut yhtä taiturimainen vaan myöhästyi kerta toisensa jälkeen.

 

Puutarhakurssi

helmikuu 25, 2012 by

Tontista hyvän elämän puutarhaksi

Puutarhakurssi 1.3.-12.4.2012

Suunnittelun teemasta ja prosessin kulusta on esittelyssä ja esimerkkinä todellinen kohde. Kurssin aikana osallistujat tekevät luonnoksen kukin omaan pihaansa ja saavat ohjeita sekä toteutukseen että ylläpitoon.

Kurssin ohjelma muotoutuu kuitenkin osallistujien toiveiden ja kiinnostuksen mukaan.

Puutarhakurssi järjestetään fyysisesti Naantalin opistossa, mutta jokaisen opinto-illan (6 torstaita) jälkeen liitän linkin, missä voi tutustua käsiteltyihin asioihin.

Ensimmäisen illan aiheet:

• puutarhan merkitys ihmisen hyvinvoinnille
• suunnittelun perusteita
• suunnitelman lähtökohdat:
       asemakaava
       kaavamääräykset
       tontin ominaispiirteet
       omat toiveet
 
• puiden ja pensaiden
   leikkausohjeita

 

 

 

Mielipide

helmikuu 14, 2012 by

Melko luonnotonta

 

Nykyinen asumisympäristöjen suunnittelu suosii tiivistä ja tehokasta rakentamista, koska sen sanotaan olevan ekologista ja säästävän luontoa. Tehokas rakentaminen vaatii tehokkaat liikennejärjestelyt, koska ihmiset asuinympäristöä valitessaan arvostavat hyviä yhteyksiä ja palveluja – ja kosketusta luontoon. 

Keväällä luonto herää jossakin – ja samaan aikaan alkavat autokaravaanien vaellukset, jotka suuntaavat luonnon helmaan mökeille ja kakkosasunnoille ja taas takaisin, kymmeniä, satoja kilometrejä.

 

On ihmisiä, jotka haluaisivat asua vaivattomasti kerrostaloissa, mutta epäröivät, koska kaipaavat oman pihan tarjoamia elämyksiä. Silloin kun liikkuminen on jo käynyt vaivalloiseksi, miten voi virkistyä ulkoilualueilla, julkisissa puistoissa tai pihalla, joka on ensisijaisesti varattu autojen paikoitukseen. Hiljaisen keinuttelun, luonnon muutoksien seuraamisen, kuuntelun, katselun, tuoksujen sijaan on tarjolla liikenteen melua, hälinää, turvattomuutta – ja yksinäisyyttä. 

Asuinympäristöltä odotetaan myös yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys syntyy luonnostaan, kun asukkailla on mahdollisuus tulla ulos, tapaamaan toisia, erikseen kutsumatta. 

Tehokkaan yhdyskuntarakentamisen hyöty menetetään moninkertaisesti, kun ihmiset eivät oikeasti viihdy asuinympäristössään vaan hakeutuvat vapaa-aikanaan muualle.

 Mikä on luonnollisempaa? 

Luontoyhteys kuuluu ihmisen perustarpeisiin. Luonnon vaikutusta on tutkittu ja on todettu sen lisäävän merkittävästi ihmisten hyvinvointia ja edistävän terveyttä; tovin oleskelu puutarhassa tai vapaassa luonnossa laskee stressihormonitasoa ja verenpainetta.

Luonnollista ja ekologisesti kestävää on luoda uutta palveluliiketoimintaa: puutarhoja, joissa ihmiset voivat rauhoittua, olla yhdessä tai itsekseen, niissä järjestetään tapahtumia ja ohjelmatuokioita. Puutarhat ovat kyläläisten kohtaamispaikkoja ja ne tuovat luonnon läheisyyden kerrostalojen asukkaille taajamiin, keskustoihin ja lähiöihin. 

Omakotitontit tulisi kaavoittaa sen kokoisiksi, että omakotiasumisen merkitys säilyy: jos omalla pihalla tulee tunne, että tarkkailee naapureita tahtomattaan tai joutuu tietämättään itse tarkkailtavaksi, enin osa oman pihan ideasta katoaa. Kotipiha ja puutarha ovat sijoitus, hyvin hoidettuna se jalostuu ja arvo kasvaa, puutarhassa on olemisen onnea.   

Läpi kultaisen lokakuun

lokakuu 25, 2011 by

Punatammi, Quercus rubra, saa pakkasen puraisemana voimakkaan punaisen syysvärin, mistä  puu on saanut suomenkielisen nimensäkin. Lämpimän ja sateisen syksyn ruska loistaa nyt keltaisena puiden ja pensaiden lehdissä.  

Punatammi on melko uusi tulokas kotipuutahoihin, mutta ainakin eteläisemmässä Suomessa se viihtyy siinä missä tammikin, Quercus robusta. Puu on nuorena nopeakasvuinen, kunhan kasvupaikka on suotuisa – valoisa ja tuoremultainen.

Katsuran syysväritys on ollut kaikenkirjava-

on ollut.

Riippalehtikuusi ja sen alla pensasmustikka.

Valkokukkainen pikkusydän kukki runsaasti keväällä ja nyt kukkii yksi ajastaan erehtynyt kukkavana kehyksinään valkokirjokanukan lehtien syyskirjo ja  sininata.

 

Puistoatsalean pastellinen ruska.

Laululintunen Minna Hokka konsertoi sinisen hetken lokakuisessa puutarhassa. Koskettavia, luonnoläheisiä lauluja elämän polulta ja itkulauluja.


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.